Pohjoisväylä: Aistitaaks?

”Olen melkoisen vauhdikas sammakkopoika kotona. Löydän itseni usein hassuista paikoista, kuten ruokapöydän alta tai kaapin takaa. Saan monesti mustelmia vauhtini takia eikä minua koskaan satu. Kaverini Tikru sen sijaan satuttaa itsensä jo pienestä hipaisusta. Tikru ei millään haluaisi pitää pitkiä kalsareita tai sukkia, missä on saumat. Ruokaileminenkin on joskus meillä melkoista meteliä. Päiväkodista äidille kerrotaan, että minä olen ollut hankala ja vauhdikas päivän aikana. Äiti tulee tästä surulliseksi. Äiti on välillä ihmeissään minun kanssa ja kun hän väsyy touhuttamiseeni, kuulee sen naapuritkin.

Äiti kuulee ystävältään toimintaterapiasta, joka liittyy sammakoiden aisteihin Mikä ihme se terapia ja aisti oikein on, mietin minä. No, ensi viikolla äiti vie minut paikkaan, missä täti leikkii kanssani kivoilla välineillä ja saan keinua, hyppiä ja roikkua. Se kuulemma tekee minulle hyvää...”


Toimintaterapia-arvio/SI-arvio

Merikeinun sensorisen integraation toimintaterapeutit tekevät työtä pääsääntöisesti terapian parissa. Aina ajoittain heille kuitenkin ohjautuu kaupungeilta tai lasten psykiatrialta lähetteitä toimintaterapia tutkimuksiin. Merikeinun toimintaterapeutit tekevät tutkimukset pääasiassa arjen haastattelun, kyselylomakkeiden ja perus kehitystason arviointivälineillä. Heillä on käytössä erilaisia testejä lapsen kehityksestä, mutta ei standardisoitua sensorisen integraation testikoulutusta. SI-haasteisiin otetaan kantaa havainnoiden ja haastattelujen kautta.

Lapsen kehityksessä ja toiminnassa havainnoidaan sitä, miten lapsi toimii ja käyttäytyy erilaisten aistimusten parissa niin arjessa kuin terapiatilassa. Joskus saattaa haasteiden takana olla hyvinkin suppea aistisäätelyyn liittyvä tekijä.

”Täti kertoo, että keinuminen ym. auttaa minun aivoissa johtoja yhdistymään… Hmm, kuulostaa oudolta, mutta täti sanoo, että kun johdot alkaa yhdistyä, niin minun toiminta hidastuu. Mutta… mitä jos en halua sen hidastuvan… Äidille kuitenkin kerrotaan, miten hänen kuuluu toimia, että pääsen toiselle tädille leikkimään samanlaisilla välineillä joka viikko. Vähänkö kivaa! Ehkä ne minun johdotkin alkavat yhdistyä paremmin ja alan oppimaan uusia temppuja! Terapeuttitäti sanoo monesti minua taitavaksi ja hyväksi pojaksi. Se tuntuu kivalta, kun kehutaan ja autetaan keskittymään. Äitikin jaksaa paremmin, kun täti sanoo, että touhottamisessa on kyse minun kypsymättömistä taidoista, jolle en voi mitään, mutta joita voidaan yhdessä kehittää ja opetella. Eikä syynä olekaan äidin kasvatustaidot.”

Kuka tekee toimintaterapia-arvion tai suosittelee SI-arviota?

Kun saadaan esim. päiväkodista palautetta, että ryhmätilanteet ovat lapsen kanssa kaoottisia ja halutaan lapselle tutkimukset kehityksen suhteen. Ensin otetaan yhteyttä lähikunnan terveyskeskukseen (Kotka, Hamina, Kouvola) missä yleensä työskentelee omat toimintaterapeutit, jotka tekevät alle kouluikäisten toimintaterapia-arvioita. Tämän arvioinnin perusteella tehdään suositus joko suoraan toimintaterapiaan tai SI-arviointiin tai jos tilanne vaatii tarkempia tutkimuksia, tehdään lähete Carean lasten neurologian tutkimusjaksolle. Lähete toimintaterapiaan tai arviointiin tapahtuu aina lääkärin suosituksen kautta, ennen kuin lapsen on mahdollista saada oma kuntoutus jakso. Kaupungin oma kuntoutustyöryhmä myöntää maksusitoumuksen yksityisille palveluntuottajille. Perhe itse saa valita palveluntuottajan, jota haluaa lapsensa kohdalla käyttää.


SI-terapia ja SI-tila

Sensorisen integraation toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta ja terapeutti on kouluttautunut sensorisen integraation teoriaan ja suorittanut terapian erikoistumisopinnot. Sensorisen integraation terapiakäynti kestää yleensä 60 min ja käynneillä luodaan perusta lapsen oppimiselle. Sensorisen Integraation toimintaterapia näyttäytyy ulkopuolisin silmin usein kivalta leikiltä, mutta todellisuudessa terapeutti ohjaa tilannetta hyvin intensiivisesti, analysoiden lapsen toimintaa ja ollen koko ajan valmiina tukemaan lapsen kehitystä eteenpäin niin, että lapsen motivaatio on mahdollisimman vahva ja lapsi kokee itse suunnittelevansa ja toteuttavansa leikin. Keskeistä terapiassa on lapsen oma aktiivinen osallistuminen toimintaan. Terapeutti auttaa lisäksi lapsen vanhempia sekä tarvittaessa myös päivähoitoa/koulua ymmärtämään lapsen vaikeuksia ja etsimään keinoja, joilla tukea lapsen täysipainoisempaa osallistumista arjen toimintoihin kuten leikkeihin ja peleihin. Koska SI-terapiaa ei voida toteuttaa kotona tai kouluilla, on merkityksellistä, että lapsen maksusitoumuksessa on myönnetty ohjauskäyntejä lähiympäristöön. Terapian vaikutuksia saadaan parhaiten esille, kun kaikki toimivat samojen tavoitteiden suuntaisesti ja ymmärtävät lapsen haasteet.

SI-terapia toteutetaan runsaasti aistikokemuksia sisältävässä ja toimintamahdollisuuksia tarjoavassa terapiaympäristössä. Terapiatila houkuttelee lasta aktiiviseen toimintaan vaatien häneltä kuin huomaamatta runsasta kehon aistien käyttöä. Terapiassa käytetään monipuolisesti sensorisen integraatio terapian välineistöä (keinuja, liukumäkiä, suuria renkaita ja kookkaita tyynyjä/palikoita). Terapeutti muokkaa terapiaympäristöä koko ajan niin, että vahvistamista vaativat lapsen kehityksen osa-alueet tulevat käyttöön. Toiminnan haasteellisuus porrastetaan vastaamaan lapsen kykyjä ja terapian tavoitteita niin, että lapsi joutuu yrittämään ja ponnistelemaan, mutta siten että hän onnistuu. Terapeutin tehtävä on ympäristöä muokkaamalla saada lapsi kokeilemaan uusia toimintoja tai antaa toiminnan kautta vauhtia hidastavia elementtejä, niin kuin Kurnu-sammakon terapiassa todennäköisesti tarvitaan.

Yhteystiedot - Elämän aalloissa mukana

Sari Ketosara, Sensorisen Integraation Toimintaterapeutti
puh. 045 203 3622
sari.ketosara@merikeinu.fi

"Käyttää mielellää erilaisia luovia menetelmiä"

• Terapiatyössä vahvasti mukana kognitiivinen lähestyminen.
• Työskennellyt SI-terapian parissa 8 vuotta, SI-täydennyskoulutuksessa vuosina 2009-2010.
• Sari nauttii vauhdikkaasti etenevistä terapioista, haasteena joskus hitaasti lämpenevät ja etenevät terapiat
• Sari kehittää itseään ja itsetuntemustaan opiskelemalla luovia menetelmiä SI-terapian rinnalle.

Pirkko Juntunen, Sensorisen Integraation Toimintaterapeutti
puh. 050 407 4079
pirkko.juntunen@merikeinu.fi

"Kokenut konkari, joka innostuu edelleen helposti SI-asioista"

• Aistisäätelyn haasteet lähellä sydäntä.
• Työskentelyt SI-terapian parissa 15 vuotta, SI-täydennyskoulutuksessa vuosina 2001-2002.
• Pirkko nauttii lasten kanssa yhdessä tekemisestä ja keskusteluista lasten kanssa.
• Pirkko kehittää osaamistaan työnohjauksen saralla.


Itäväylä: Opitaaks ajattelee?

”Olen käynyt terapiatätillä jo monta kertaa leikkimässä ja harjoittelemassa kaikenlaisten välineiden parissa. Äiti sanookin, että Kurnulla on vauhtia tilanteissa enää puolet vähemmän kuin pari vuotta sitten, mutta maltti ei meinaa riittää paikallaan istumiseen ja kuuntelemiseen. Ekaluokka mentiin terapeutin keinojen kanssa eteenpäin, mutta silti minun on tosi vaikea keskittyä ja kuunnella koulussa opettajaa ja joitakin asioita on vaikea oppiaineissa ymmärtää. Ympärillä tapahtuu kaikkea kivaa ja kaverit häiritsevät minun tekemistä. Pysyn jo paremmin istumassa tuolilla kun käytän kynää, mutta kynän käyttö on tylsää… Avustaja Mirja on minun kanssa tekemässä tehtäviä, kun en pysty itse seuraamaan eskariopen ohjeita. Kirjainten kaksoiskonsonanttejakin on vähän vaikea muistaa. Tätit alkavat puhua äidille, että pitää tehdä jotkut testit ja katsoa missä minun oppimiseni kulkee… Nyt jännittää!”


Psykologin tutkimukset

Käytettävissä olevat tutkimusmuodot ovat suppea (2-3h), laaja (3-4h) ja erittäin laaja tutkimus(5-6h) Tutkimuksessa tutustutaan taustatietoihin, varhaiskehityksen ja nykyisen toimintakyvyn arvioinnin haastattelulla, tutkimusyhteenvedon ja palautekeskustelun asiakkaan/perheen sekä mahdollisen yhteistyöverkoston (päiväkoti, koulu, kuntoutustahot) kanssa.


Kognitiivinen kuntoutus

Tiedonkäsittelyyn ja kognitiiviseen prosessiin keskittyvä kuntoutus, jossa pyritään kognitiivisten ja käyttäytymisongelmien lievittämisen ohella tarjoamaan psykoedukaatiota ja tukemaan myös laajemmin psyykkistä ja psykososiaalista sopeutumisprosessia. Soveltuu mm. hahmottamisen haasteiden, kielellisten vaikeuksien, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen, neuropsykiatristen käytösongelmien ja oppimisvaikeuksien kuntoutukseen.

Nepsy

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus painottuu vaikeuksien tunnistamisen tukemiseen, toimivien ratkaisujen löytämiseen sekä arkea jäsentävien toimintamallien suunnitteluun ja käyttöönottoon yhdessä asiakkaan ja lähiympäristön kanssa.


Elise Wass
puh. 044 760 5767
elise@wass.fi

"Nauttii haasteista ja hahmottaa kokonaisuuksia hyvin"

• Idearikas ja innostuneesti uutta luova tutkijatyyppi.
• Koulutukseltaan psykologian maisteri 2013.
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto kesken, valmistuu 2019.


Koilisväylä: Toimitaaks yhessä

”Eskarissa mulle tuli helposti kavereiden kanssa kähinöitä. Kun en oikein osannut jotakin asiaa ja huomasin toisten tekevän sen helposti. Minua alkoi suututtaa ja saatoin hermostuessani huitaista kaveria. Tikrun kanssakin tulee usein riitoja, kun Tikrua sattuu niin helposti. Minä yritän vain vähän painia sen kanssa, mutta Tikru ei siedä sitä ja minun on vaikea ymmärtää Tikrun hermostumista. Peleissä pelkään aina häviäväni ja rupean pelleilemään. Sen tehtävä-tätin jälkeen pääsin toisten poikien kanssa harjoittelemaan yhdessä tekemistä ja olemista sekä kaveritaitoja. Tehtävä-täti oli porukassa meitä auttamassa terapeutti tätin kanssa.”


Toimitaaks yhessä-ryhmän kokoaminen

Yhessä-ryhmään tullaan ensin tutkimusten kautta, jotta pystymme muodostamaan parhaiten lasten taitoja edistävän ryhmäkokonaisuuden. Arvioimme lasten sensomotorisia valmiuksia sekä itsesäätely- ja toiminnanohjaustaitoja ennen ryhmän alkamista. Arviointi tehdään yhteistyössä vanhempien, lähettävän tahon ja muiden lasten perhettä tukevien toimijoiden kanssa. Arviointiin tullaan kaupungin tai psykiatrian lähetteellä, lääkärin suosituksella.

Jos arvioinnissa katsotaan, että ryhmä ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, suosittelemme (jos siihen on tarvetta) muita tukitoimia.

Toimitaaks yhessä -esite


Toimitaaks yhessä -ryhmän sisältö

Yhessä-ryhmä sisältää lapsille 30 x 90min ryhmäkäyntejä, joiden aikana tarjotaan lapsille mahdollisuus ihmissuhdetaitojen tiiviiseen, jäsenneltyyn sekä pitkäkestoiseen harjoitteluun. Jokaisen lapsen kanssa sovitaan yksilölliset tavoitteet sekä niiden seuranta. Taitojen arkeen siirtymiseksi, käytetään lyhyitä kotiharjoitteita.

Yhessä-ryhmä vanhemmille on vertaistapaamisia 10 x 90min. Käynneillä tutustutaan keskustellen ja luovia menetelmiä hyödyntäen. Aihealueita ovat mm. vanhemmuus, omat vuorovaikutustavat, erityislapsen vanhemmuus ja arjen tukiverkostot. Vanhemmat arvioivat alkutilannetta ja kuntoutuksen tuloksia lastensa kanssa perheelle järjestettävissä tapaamisissa.

Yhessä ryhmän toteutuksessa sovelletaan TOTAKU/SOTOKU-ryhmätoimintamallia. Molemmat ohjaajat ovat kouluttautuneet TOTAKU/SOTOKU ryhmätoimintamallin ohjaajiksi.

Ohjaajina Sari ja Elise

Merikeinu | Äijänniemenkatu 2 | 48910 Kotka | Puh. 045 203 3622 | sari.ketosara@merikeinu.fi